Lopullisesti ohi

13.4.2012

Kaksi päivää sitten olin numero 8 kanssa ajelemassa. Aluksi oli vaikeuksia keksiä puheenaiheita, mutta lopulta alkoi sujumaan. Vähän liiankin hyvin. Parkitimme jonkun aikaa kun hän teki aloitteen. Ei sen enempää kuin pientä pussailua mutta silti. Olisin mielelläni jäänyt autoon, mutta kello alkoi olla paljon. Lähtiessäni hän kyseli mitä teen seuraavana päivänä ja sanoi ilmoittelevansa. Kuitenkaan eilen illalla mitään ei ollut kuulunut, joten laitoin viestiä (Ja taas turhan nopeasti?) . Salilla hän oli, mutta ei sen enempää ollut tulossa paikkakunnalleni. Joten annon asian vain olla. Jos hän on vielä kiinnostunut niin saa luvan osoittaa sen.

Tänään numero 7 kävi luonani. Ajattelin, että nyt on hyvä aika puhua hänen kanssaan tilanteesta. Ensin hän ei näyttänyt ymmärtävän kun sanoin, että on parempi jos ollaan vain kavereita. Niinkuin oikeasti kavereita. Hän taisi vähän loukkaantua kun sanoin, että ei tämä olisi toiminut..

Yritin vakuutella näin olevan parempi. Onnistun vaan aina loukkaamaan kaikkia niinkuin on huomattu. Kysyin häneltä, että ymmärtääkö tilanteen ja sen mitä teen. Vastaus oli että eiköhän se tullut aika selväksi, ja lähti. Hän jätti minut sohvalle istumaan kyynelten kohotessa silmiini. Tiesin sen olevan oikein, mutta se sattui pahasti. Ainut tapa jolla voin suojella häntä, on lopettaa tämä. Minun täytyy antaa 7 mennä, jotta hän voi jatkaa elämäänsä eikä jäädä murehtimaan minua. Mutta miksi minun täytyy kärsiä? Suojeleminen ei ole helppoa. Se, että hän suuttui minulle on hyväksi hänelle, vaikkei välttämättä tiedäkkään sitä.

Kauan jaksan itse enää tällaista? Miksi kaikki aina ihastuvat minuun kun lopputulos on aina sama. Molempiin osapuoliin sattuu, ja minuun aina vain enemmän. Joka kerta on muistutus edellisestä, kuinka paska ihminen voi oikeasti olla..

Nousin ylös sohvalta ja katselin ikkunasta kun hän käveli autolleen ja kaahasi pois. Taas yksi mies vähemmän elämässäni.. ja tällä kertaa en tiennyt, tuleeko hän enää takaisin.

+/- numero

10.4.2012

Viikko sitten sunnuntaina jotain hyvin kummallista tapahtui. Olin lähdössä ystävältäni kun huomasin että illan aikana oli tullut lunta. Noh, otin takavetoisen autoni alle ja lähdin keskustaan liukastelemaan sillä. Ei mennyt kauaakaan, kun taakseni ilmestyi musta mersu. Katselin sitä taustapeilistäni ja tiesin tasantarkkaan kuka se oli. Eräs komeimmista miehistä ketä tiedän. Jonkin aikaa se seuraili minua ja sitten tapahtui. Puhelimeni soi. Empimättä vastasin siihen ja kuulin ”älä aja niin kovaa ku ei me pysytä perässä. Tuutko käymään röökillä?” no itsehän en polta, mutta seuraksi menin kuitenkin. Siinä oli auton omistaja, kenestä tuli numero 8, sekä hänen kaverinsa. En tosiaan tiennyt, että näin voi edes käydä! He olivat rekkarini perusteella etsineet nimeni ja sen kautta puhelinnumeroni.

Tupakan jälkeen he sitten kysyivät lähdenkö kahville vähän pidemmälle. No minähän lähdin. Tiesin nämä molemmat henkilöt, koska he olivat useammin kuin kerran käyneet työpaikallani hakemassa kahvia tai tupakkaa. Siispä lähdin hyvillä mielin heidän mukaansa. Enkä kadu sekuntiakaan!

Ja eilen näin heidät uudestaan. Tällä kertaa tämä numero 8 pyysi puhelinnumeroani kun hänen kaverinsa oli hetken muualla. Tottakai annoin sen. Ja sillä aikaa kun hän oli juttelemassa jonkun toisen kaverin kanssa olin lähtenyt kotiin nukkumaan. Viestiä hän kuitenkin laittoi ja olisi halunnut vielä nähdä. Voisiko tästä jopa tulla jotain? Tämä tapaus on jotenkin erilainen.

Kuka olisi uskonut, että näin voisi käydä tosielämässä? Harvoin sitä törmää miehiin tällä tavalla! Tästä voi tosiaan tulla jotain hyvin mielenkiintoista!

Ainiin, ja hyvin harmi sinänsä, että taisin rikkoa taas yhden sydämen.. nimittäin numero 7. Hän ei tainnut kestää minun ja numero 6 kaveruutta vaan sanoi ettei halua olla enää yhteyksissä.. miten miehestä voi tulla mustasukkainen jos päätimme alunperinkin olla kavereita? Taisi olla liikaa pyydetty jatkamaan ”suhdettamme” kun hänellä tuli tunteet peliin.. Opinpahan taas jotain uutta.. harmi vain jos se nyt maksoi minulle yhden kaverisuhteen tajutessani sen liian myöhään..